Tulosta tästä musiikkitahtovihko

Voit tulostaa musiikkitahtovihkon itsellesi ja täyttää sen vihkosta löytyvien ohjeiden mukaan.

Musiikkitahto-työryhmä

Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hankkeen (STEA:n rahoitus 2021–2024) hakuvaiheessa yhdeksi hankkeen osatavoitteeksi määriteltiin musiikkitestamenttilomakkeen kehittäminen ja musiikkitestamenttien laatimisen edistäminen Kanta-Hämeessä. Vaikka termit musiikkitestamentti ja kulttuuritestamentti olivat jossain määrin vakiintuneita hankkeen aloittaessa elokuussa 2021, päädyttiin toiminnassa kuitenkin pian käyttämään termiä musiikkitahto. Musiikkitahto kytkeytyy sanana hoiva- ja hoitotahtoon, ja ilmaisee näin selkeämmin, mihin tarkoitukseen musiikkitahto on laadittu.

Musiikkitahdon kokoaminen ja tallentaminen osoittautui pian Oman elämäni sävelet -hankkeen alussa oletettua laajemmaksi ja syvemmäksi kehittämistehtäväksi. Hankkeen verkostojen kautta löytyi alkuvuodesta 2022 joukko ammattilaisia, jotka olivat eri tavoin omassa työssään tutkijoina, muusikkoina, järjestötyöntekijöinä tai yrittäjinä yrittäneet edistää musiikkimuistojen tallentamista ja mielimusiikin hyödyntämistä kuntouttavassa toiminnassa. Tästä joukosta muodostui moniammatillinen Musiikkitahtotyöryhmä.

Musiikkitahtotyöryhmän jäsenten yhteisenä tavoitteena on lisätä tietoa musiikkitahdon merkityksestä ja käytännön toteutuksesta. Työryhmän pyrkii ratkomaan esiin tulleita haasteita, esimerkiksi musiikin esittämisen ja tallentamisen lupiin liittyviä kysymyksiä.  Yhtenä ryhmän haaveena on nähdä Suomessa syntyvän jotakin vastaavaa kuin Iso-Britannian Playlist for Life -järjestö, joka mahdollistaa sähköisten soittolistojen luomisen ja kuuntelemisen yksilöille sekä edistää mielimusiikin hyödyntämistä muistisairauteen sairastuneiden hoivassa ja kuntoutuksessa (Playlist for Life). 

Laajemmin tarkasteltuna Musiikkitahtotyöryhmä edistää erityisesti erilaisista muisti- ja aivosairauksista kärsivien perustuslakiinkin kirjattua oikeutta musiikkiin ja sen tuomiin terveysvaikutuksiin. Musiikin terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on laajaa tutkimusnäyttöä. Kuitenkin musiikin saatavuus erilaisissa palveluissa toteutuu epätasaisesti ja on usein yksittäisten järjestöjen, hankkeiden ja terveydenhuollon edustajien varassa. 

Työryhmä haluaa nähdä, että tutkimusnäyttö musiikin mahdollisuuksista ja hankkeissa saadut käytännön kokemukset huomioidaan myös hyvinvointialueiden palveluverkkoja rakennettaessa. Musiikki on kustannustehokas ja monipuolinen väline sekä ennaltaehkäisevän työn että hoidon ja kuntoutuksen osana. Palveluissa ei voida ohittaa ikääntyneiden ja toisten hoivan varassa elävien ihmisten oikeutta oman näköiseen kulttuuriseen elämis- ja kokemusmaailmaan.

Musiikkitahdosta puhutaan useimmiten muistisairauksien yhteydessä, mutta elämänkulkuun voi liittyä muitakin tilanteita, joissa mahdollisuudet ilmaista omia musiikkimieltymyksiä ja siihen liittyviä harrastuksia voivat olla pysyvästi tai väliaikaisesti heikentyneet. Musiikkitahtotyöryhmä haluaa lisätä tietoisuutta siitä, että kenen tahansa iästä riippumatta kannattaa laatia ja tallentaa musiikkitahtonsa.”  Lähde: Musiikkitahtotyöryhmän tiedote.

Musiikkitahtotyöryhmän kuvaus Musiikkitahdosta ja sen merkityksestä

Musiikkitahto on ihmisen henkilökohtainen tahdonilmaus siitä, millaista musiikkia hän haluaisi kuulla tai harrastaa tilanteessa, jossa hän ei itse pysty itse valitsemaan tai tekemään aloitteita musiikin kuuntelun, laulamisen, soittamisen tai muun musiikkiin liittyvän toiminnon suhteen. Osalle ihmisistä musiikki voi olla esimerkiksi neurologisen sairauden vuoksi yksi harvoista tehokkaista välineistä tunteiden ja muistojen herättämiseen, tavoittamiseen ja sanoittamiseen. Samalla kuitenkin mahdollisuudet musiikin oma-aloitteiseen käyttöön voivat olla merkittävästi heikentyneet. 

Musiikkitahtoon voi kirjata itselle tärkeiden ja mieluisien kappaleiden, artistien ja musiikkilajien ohella tarkempia käyttötarkoituksia ja ohjeita siitä, millaisen musiikin kokee sopivan tiettyihin tunnetiloihin tai tilanteisiin – ja toisaalta myös sen, millaisissa tilanteissa toivoo hiljaisuutta. Musiikkitahto voi sisältää esimerkiksi tiedon siitä, että on käynyt koko elämänsä tansseissa ja toivoisi pääsyä harrastuksen pariin jatkossakin, vaikka itse tanssiminen ei enää onnistuisikaan tai vaikkapa sen, että nauttii pianon soittamisesta.

Musiikkitahto voi olla esimerkiksi hoivatahdon oheen käsin kirjoitettu paperi tai sähköisesti tallennettu soittolista. Tärkeintä on, että tieto tahdonilmauksista on niiden ihmisten saatavilla, joille tuettavan henkilön arjen ja elämänlaadun ylläpito kuuluu. Arjen pieneltä tuntuvat teot, kuten vapaaehtoisen tai läheisen käynnistämä soittolista tai sopiva radiokanava täynnä tuttua musiikkia, on tuettavalle suuri kädenojennus ja tapa hyödyntää tehtyä musiikkitahtoa.” Lähde: Musiikkitahtotyöryhmän Tiedote.

Musiikkitahtotyöryhmän tiedotteen kirjoittajat: Anni Pitkäniemi, psykologi (PsM), väitöskirjatutkija Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -tutkimusryhmä, Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö, Psykologian ja logopedian osasto, Lääketieteellinen tdk, Helsingin yliopistoAnnika Tammela, musiikin tutkija (FT), yliopistonopettaja, Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos,  Jyväskylän yliopisto Milka Lintinen, sosionomi (ylempi AMK), ohjaustoiminnan artenomi (AMK), tuotekehittäjä (EAT), työhönvalmentaja (EAT), Oman elämäni  sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hanke, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ryKaisa Tienvieri, kuoronjohtaja, hankepäällikkö (HuK), Minun ääneni  2021-2023 -hanke Kotona asuvien muistisairaiden ja omaishoitajien toimintakykyä ylläpitävään pedagogisesti ohjattuun kuorotoimintaan, Arvokas vanhuus ARVA ry. Heidi Kurtti, musiikkipedagogi, kulttuurituottaja, Äänemme soi -projekti, Äänekosken kaupunki.Tiina Kuopanportti, oikeudellisen ennakoinnin asiantuntija, kouluttaja, luennoitsijaMusiikkitahtotyöryhmän kokoonpano tällä hetkellä: toiminnanjohtajan sijainen Milka Lintinen, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry, hankevastaava Jorge Martín ja hanketyöntekijä Tiina Kuopanportti, Oman elämäni sävelet -hanke, väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi, Helsingin yliopiston ”Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus” -tutkimusryhmä, yliopistonopettaja, FT Annika Tammela, Jyväskylän yliopisto, musiikkiterapeutti Mikko Romppainen Hämeen Ammattikorkeakoulu, musiikkipedagogi Heidi Kurtti, Äänekosken kunta, kehitysjohtaja Kari Mikkonen, Sentina Oy, Terhi-Tuulia Keränen, hankepäällikkö Kaisa Tienvieri, Minun ääneni -hanke, Arva ry

Huom! Ryhmä on täydentynyt ja mukaan saa tulla edelleen!

Jos kiinnostuit tulemaan mukaan työryhmään, ota yhteyttä: milka.lintinen@muistiaina.fi