Muistihäiriöt ja -sairaudet
Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja ohimenevä muistihäiriö on varsin yleinen oire. Jos muistin toiminta huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset. (Lähde: Muistiliitto)
Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. (Lähde: Muistiliitto)
Tietoa yleisimmistä muistisairauksista
Voit lukea tutkittua tietoa yleisimmistä muistisairauksista klikkaamalla alla olevasta valikosta valitsemasi muistisairauden nimeä.
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti
- Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä.
- Alzheimerin taudin ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Sairauden edetessä oirekuva laajenee.
- Alzheimerin taudin oireita voidaan lievittää ja taudin etenemistä hidastaa lääkkeillä.
- Terveyttä edistävillä elintavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla, tupakoimattomuudella, välttämällä ylipainoa, käyttämällä aivoja aktiivisesti ja hoitamalla perussairaudet hyvin, voidaan vähentää Alzheimerin taudin vaaraa. (Terveyskirjasto, 2021.)
Lewyn kappale -tauti
Lewyn kappale -tauti
- Lewyn kappale -tauti on toiseksi yleisin rappeuttava aivosairaus Alzheimerin taudin jälkeen. Sen varsinaista syytä ei tiedetä.
- Lewyn kappale -taudin oireet kehittyvät hitaasti ja alkavat tyypillisesti vireystilan vaihteluilla, hahmotusongelmilla ja yksityiskohtaisillakin näköharhoilla. Näihin liittyy myöhemmin Parkinsonin taudin piirteitä.
- Diagnoosia osataan usein epäillä jo tyypillisen taudinkuvan pohjalta.
- Lewyn kappale -taudin hoito on oireenmukaista. (Terveyskirjasto, 2023.)
Verisuoniperäinen muistisairaus
Verisuoniperäinen muistisairaus
Verisuoniperäinen muistisairaus (Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä) on aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus.
Taudinkuva on monimuotoinen, ja joskus mukana voi olla myös Alzheimerin taudin piirteitä.
Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia, kuten aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja tai aivojen syvien osien eli valkean aineen hapenpuutteesta johtuvia vaurioita.
Tähän muistisairaustyyppiin ei toistaiseksi ole olemassa lääkehoitoa. Hoito on kuntouttavaa ja uusien aivotapahtumien ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. (Terveyskirjasto, 2023.)
Otsa-ohimolohkorappeumat
Otsa-ohimolohkorappeumat
Otsa-ohimolohkorappeumat ovat joukko eteneviä aivoja rappeuttavia sairauksia, joille on yhteistä rappeuman paikantuminen aivojen etuosiin (otsalohkot) ja sivuille (ohimolohkot). Nämä sairaudet muodostavat oirekuvaltaan ja tutkimuslöydöksiltään varsin moninaisen kokonaisuuden. Muista muistisairauksista poiketen näissä sairauksissa ei tavallisesti ilmene varsinaisia muisti- tai hahmottamistoimintojen ongelmia taudin alkuvaiheessa.
Otsa-ohimolohkorappeumasairauksista yleisin on otsalohkodementia.
Otsa-ohimolohkorappeumat alkavat yleensä nuoremmalla iällä kuin muut muistisairaudet. Otsa-ohimolohkorappeumat aiheuttavat vähintään noin 20 % työikäisten etenevistä muistisarauksista ja noin 10–15 % kaikista etenevistä muistisairauksista. Keskimääräinen sairastumisikä on 55 vuotta, mutta vaihteluväli on 30 ikävuodesta yli 80 ikävuoteen. (Terveyskylä, 2023.)
Alkoholidementia
Alkoholidementia
Alkoholidementia on muistisairaus, joka johtuu pitkäkestoisesta alkoholin suurkulutuksesta. Alkoholin suorat myrkytysvaikutukset voivat johtaa siihen, että ihmiselle kehittyy dementoiva sairaus.
Käsitteenä alkoholidementialla tarkoitetaan oireistoa, johon liittyy tavallisesti persoonallisuuden muutokset ja lähimuistiin liittyvät häiriöt. Jopa 10 % työikäisten muistisairauksista arvellaan olevan alkoholiperäisiä. Iäkkäämmillä muistisairauteen sairastuvilla alkoholin käyttö on merkittävä myötävaikuttava tekijä. (Käypähoito.2023)
Muistisairaudet Suomessa:
- Suomessa diagnosoidaan vuosittain muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä ja tulevaisuudessa muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa entisestään väestön ikääntyessä.
- Suomessa diagnosoituja muistisairauksia on yli 150 000 henkilöllä.
- Merkittävä osa muistisairauksista jää kuitenkin diagnosoimatta. (Käypähoito)
- Arviolta noin 200 000 ihmisellä kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. (Muistiliitto)
- Työikäisistä 8100 on muistisairauteen sairastuneita. (Muistiliitto)
Muistisairaudet Kanta-Hämeessä
- Vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavia 5300 henkilöä
- Ennuste vuodelle 2040 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrästä on 7615 henkilöä. (Oma Häme)
Muistiongelmia – milloin huolestua?
Unohtelu pelottaa, vaikka läheskään aina taustalla ei ole etenevää muistisairautta. Useimmiten kyse on esimerkiksi stressin tai univaikeuksien aiheuttamista keskittymiskyvyn ongelmista – sellaisia asioita kun ei voi muistaa, joihin ei ole kiinnittänyt huomiota.
Myös ikä muuttaa muistia, mutta iästä huolimatta terve muisti toimii loppuun asti. Vaikka elinvuosia olisi kertynyt runsaasti, on lisääntyneiden muistioireiden taustalla aina jokin syy, joka täytyy selvittää. Lisää iän vaikutuksesta muistiin voit lukea klikkaamalla tästä.
On taustalla mikä syy tahansa, on muistioireiden hoito tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna.
Milloin oireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin?
Tärkeimpiä merkkejä on tilanteen selkeä muutos entisestä sekä vaikutus arkiselviytymiseen.
- Oma tai läheisen huoli muistista
- Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
- Sovittujen tapaamisten unohtelu
- Epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö
- Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen käyttö
- Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
- Taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus tai vaikeudet ymmärtää kelloa
- Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ymmärtämisen vaikeutuminen
- Mielialamuutokset tai ahdistuneisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
- Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
- Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen. (Muistiliitto, ad.)
Käy tutustumassa OmaHämeen julkisen terveydenhuollon tarjoamaan Muistisairaan Palvelupolkuun: https://palvelupolku.khshp.fi/muistisairaanpolku/
Muistisairautta sairastavan kohtaaminen
Etenevä muistisairaus muuttaa vähitellen kykyä ilmaista itseään ja ymmärtää muita. Muistisairauteen sairastuneelle saattaa ilmetä sanojen etsitään kauemmin, niitä voi korvata eri sanoilla, puhe hidastuu tai puhe yksinkertaistuu ja sisältö köyhtyy.
Tietyt ominaisuudet ja tarpeet kuitenkin säilyvät: tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin. Käy lukemassa mitä asioita on hyvä huomioida kommunikoidessasi muistisairauteen sairastuneen kanssa seuraavilta nettisivuilta:
Memocate: Miten muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen
Memocate: Muistisairaan ja omaishoitajan välinen suhde
Memocate: Neuvoja omaiselta omaiselle
Papunet: Kohdaten – opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa
Papunet: Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen
Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen YouTube-kanavalta voi katsoa luentovideon muistisairaan kohtaamisesta. Paina tästä päästäksesi videotallenteeseen.
Olemme osa OmaHämeen Muistisairaan palvelupolkua
Siirry tästä OmaHämeen viralliselle sivulle tarkastelemaan julkisen terveydenhuollon tarjoamaa Muistisairaan palvelupolkua. Palvelupolku auttaa hoidontarpeen arvioinnissa.
