Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke

Haluatko tietää millainen on riskisi sairastua muistisairauteen?

Muistisairauden riskitesti kertoo millainen on yksilöllisiin seikkoihisi perustuva riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden sisällä. Testi on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Itä-Suomen yliopiston CAIDE-tutkimuksessa 39–64-vuotiaille ja se on sittemmin myös saanut laajan kansainvälisen tunnustuksen sekä poikinut paljon jatkotutkimuksia eri maissa. Lue lisää THL:n sivuilta.

Voit tehdä testin katsomalla oheisesta kuvasta kysymykset ja kirjoittamalla itsellesi ylös vastauksiasi vastaavan pistemäärä. Laske lopuksi pisteesi yhteen ja katso alemman kuvan taulukosta pistemääräsi osoittama muistisairauden riskitaso. Voit tehdä testin myös sähköisesti Diabetesliiton sivuilla, jossa pääset testaamaan myös riskisi sydän- ja verisuonisairauksille sekä diabetekselle.

Muistisairauden riski kasvaa iän myötä, siksi ikävuodet nostavat riskipisteitä. Miehet saavat yhden riskipisteen enemmän kuin naiset. Koulutustaso vaikuttaa sairastumisriskiin myös siten, että korkeampi koulutus suojaa sairastumiselta.

Sydän- ja verisuonisairaudet kasvattavat muistisairauteen sairastumisen riskiä, siksi ne pitääkin hoitaa hyvin. Korkea verenpaineen yläpaine, yli 140 mmHg, ja korkea kokonaiskolesteroli, yli 6,5 mmol/L, ovat aivoterveyttä rapauttavia tekijöitä. Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa merkittävä rooli on elämäntavoilla samoin kuin muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.

Ylipaino lisää monien kansansairauksien riskiä, myös muistisairauden. Painoindeksin raja-arvo, yli 30 kg/m², kertoo milloin ylipainoa niin paljon, että riski kasvaa. Painoindeksi (BMI) lasketaan henkilön pituuden ja painon perusteella kaavalla BMI = paino (kg) / pituus² (m²). Helpointa on käyttää valmista laskuria, jonka löydät esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjastosta. Kannatta kuitenkin huomioida, että hyvin iäkkäille ihmisille laihduttaminen on suositeltavaa ainoastaan lääkärin määräyksestä ja terveydenhuollon seurannassa.

Aktiivinen liikkuminen ja liikunnan harrastaminen pitävät yllä aivoterveyttä, liikkumattomuus puolestaan lisää riskiä sairastua muistisairauteen. Liikuntaa on myös päivittäinen hyötyliikunta, niin siivoaminen, puutarhatyöt kuin kaupassa käyminen kävellen tai pyörällä. Tärkeintä, että liikuntaa tulee riittävästi, vähintään 30 minuuttia päivittäin, ja että istumista sekä muuta paikallaan oloa tauotetaan riittävän usein nousemalla ylös ja liikkumalla. Terveyshyötyjä liikunnasta saadaan erityisesti silloin, kun yhdistetään sekä lihaskunto- että kestävyysharjoittelua ja liikunta on riittävän haastavaa ja koko ajan voimakkuudeltaan kasvavaa.

Muistisairauden riskin madaltaminen

Hyvät ja terveelliset elintavat voivat ehkäistä tai siirtää muistisairauden alkamista. Verenpaineen ja kolesterolin seuraaminen ovat mittareita, jotka antavat suuntaviittoja siitä, onko elintavoissa vielä korjattavaa. Kiinnittämällä huomiota sydänystävälliseen ruokavalioon, riittävään liikuntaan sekä laadukkaaseen uneen voidaan pienilläkin muutoksilla saada suuria terveysvaikutuksia aikaan.

Aivoterveyden kannalta huomiota kannattaa kiinnittää myös mielen hyvinvointiin, sillä stressi ja masennus vähentävät elämänlaatua, joka näkyy myös muistisairauden riskitekijänä. Sosiaaliset suhteet ja mielekäs yhdessä tekeminen hellivät aivoja, sillä aivotkin kaipaavat seuraa! Oman lempimusiikin kuuntelu 20 minuuttia päivittäin toimii jopa aivojen rakennetta muokkaavana ”lääkkeenä” muistille. Myös kaikki muu kulttuurin harrastaminen niin toteuttajana kuin yleisönäkin tukee aivojen hyvinvointia.

Aivojen haastaminen, uuden opettelu ja keskittyminen yhteen asiaan kerralla pitävät huolen siitä, että aivot pysyvät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Uuden opettelu onnistuu yleensä parhaiten, jos asiaan tai taitoon on jokin omakohtainen kiinnostua. Käsityöt, lukeminen, kielten opiskelu, lauta-, kortti ja tietokonepelit, sanaristikot ja sudokut ovat tutuimpia tapoja haastaa aivoja, mutta keinoja on vaikka kuinka paljon!

Rentoutuminen ja levollinen riittävä uni ovat aivojen kannalta yhtä tärkeitä kuin aktiivisuus. Säännöllinen ruokailurytmi, riittävä päivänvalo ja liikunta sekä muu toiminta päiväaikaan tukevat hyvää yöunta.

FINGER-tutkimuksessa kaksi vuotta kestäneeseen elintapaohjaukseen osallistui 60-77-vuotiaita henkilöitä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Elintapaohjaus sisälsi ravitsemusohjusta, liikuntaharjoittelua, muistitoimintojen harjoittelua ja tehostetun sydän- ja verisuonisairauksien riskin hoidon. Osallistujia seurattiin yhdeksän vuoden ajan ja todettiin, että opitut elintapojen muutokset säilyivät useamman vuoden eteenpäin, eikä ikääntymiseen liittyvää toimintakykyä heikentävää haurastumista tapahtunut yhtä paljon kuin verrokkiryhmällä. ”Elintapaohjaukseen osallistuminen vähentää vanhuuteen liittyvää haurastumista iäkkäillä henkilöillä vielä useita vuosia ohjauksen jälkeen” todetaan THL:n julkaisussa, jonka voit lukea täältä: Ikääntyvien elintapaohjaus parantaa terveyttä vuosien ajan – THL