MUISTIJÄLKI
Aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke
Aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke
Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle (2025-2027) on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen Hyvinvointialue Oma Häme sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Hankkeen rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Terveyden edistämisen määrärahasta ja se kuuluu Iäkkäiden sekä omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen teema-alueeseen. Hanke on osa Kansallisen muistipalvelupolku-toimintamallin käyttöönottoa. Lue hankkeen uusin tiedote 30.5.2025 tästä.
Tervetuloa maksuttomaan perehdytystilaisuuteen, jossa saat tietoa:
Perehdytyksen tavoitteena on antaa valmiudet järjestöjen ja kuntien vapaaehtoisille ja ammattilaisille ohjata muisti-sairauden riskissä olevia ennaltaehkäisevään toimintaan ja toimia elintapaohjausryhmien eri osa-alueiden ohjaajina valmis materiaali tukenaan.
Jokainen voi ehkäistä muistisairauksia! Tee siis kansanterveysteko ja ilmoittaudu mukaan perehdytykseen.
Maanantaina 1.9.2025, klo 10.00-12.00
Janakkalan pääkirjaston opetusluokka, Koulutie 2 A, Turenki
Ilmoittautumiset 28.8. mennessä Milka Lintiselle milka.lintinen@muistiaina.fi tai puh. 044 493 2571.
Tilaisuuden järjestää Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke (Oma Häme, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja HAMK) yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa.
Ikäpolku-tapahtumassa:
Täydennämme tapahtuman tarjontaa tälle nettisivulle ja Facebook-tapahtumaan (Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen sivulle), joten seuraa, mitä kaikkea on luvassa!
Tietoiskuja
Asiantuntijat tavattavissa
Testejä ja mittauksia
Kutsu Ikäpolku-tapahtumaan saapuu postitse kaikille Janakkalassa asuville tänä vuonna 70 vuotta täyttäneille ja täyttäville. Olet siis lämpimästi tervetullut mukaan juuri sinulle ja läheisellesi suunnattuun tapahtumaan tiistaina 16.9.2025 klo 14.00-16.00 Janakkalan pääkirjastoon Turenkiin (Koulutie 2a)!
Ikäpolku-tapahtumassa pääset pysähtymään oman arkesi äärelle ja poimimaan vinkkejä siitä, miten voit pienillä teoilla vaikuttaa hyvinvointiisi ja terveyteesi nyt ja tulevaisuudessa.
Tapahtuma on maksuton, eikä sido mihinkään ja tarjolla on myös kahvit!
Ilmoittaudu mukaan 9.9. mennessä, jotta osaamme keittää riittävästi kahvia! Ilmoittautumiset Milkalle milka.lintinen@muistiaina.fi ja puh. 044 493 2571 tai Leenalle leena.onttonen@omahame.fi ja 040 481 8775
Tapahtuman järjestävät Muistijälki-hanke eli Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry, Kanta-Hämeen Hyvinvointialue Oma Häme ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa. Tapahtumassa on mukana myös mm. järjestöjä ja muita paikallisia toimijoita.
Muistisairauksien riskitekijöitä on löydetty lukuisia. Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla muistisairauksia voidaan ehkäistä joko kokonaan tai ainakin niiden puhkeamista voidaan siirtää jopa viidellä vuodella eteenpäin. Tämä on mahdollista myös niille, joilla on niin sanottu muistisairausgeeni. Ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa mitä aiemmin se aloitetaan, mutta milloinkaan ei ole myöhäistä!
Muistijälki-hankkeessa hyödynnetään ansiokkaan suomalaisen ja myöhemmin kansainvälistyneen FINGER-tutkimuksen tuloksia, kun Kanta-Hämeeseen rakennetaan monialaisessa yhteistyössä muistisairauksien ennaltaehkäisyn palvelupolku.
Hankkeen toiminta-alueena on koko Kanta-Häme, mutta hankkeen toiminnoille valitaan pilottipaikkakuntia ja -kyliä. Ensisijaisena kohderyhmänä hankkeessa ovat 65–75-vuotiaat kantahämäläiset, joille hankkeen toiminta kohdistetaan. Tiedon jakamista ja viestintää kohdistetaan laajemmin kaikille ikääntyneille ja heidän läheisilleen.
Ensimmäiset pilottipaikkakunnat ovat Janakkala ja Tammela, joissa toiminta alkaa syksyllä 2025. Mukaan pilottien toteuttamiseen kutsutaan kaikkia alueen toimijoita eli jos kiinnostuit, ota yhteyttä!
Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen osalta hanke alkoi 1.3.2025. Muistiyhdistyksellä hankkeessa työskentelee kaksi muistiterveysasiantuntijaa, Milka Lintinen ja Tiina Kuopanportti, joilla on jo laaja kokemus sekä kehittämis- ja hanketyöstä että muistisairauksiin liittyvästä työstä mm. Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksellä. Oma Hämeessä hankkeen työntekijät ovat Leena Onttonen ja Sini Kelo. HAMKissa hankkeelle työtä tekevät Elli Lukkarinen, Päivi Sanerma ja Hanna Naakka. Katso kaikkien työntekijöiden yhteystiedot alta.
Muistisairauden riskitesti kertoo millainen on yksilöllisiin seikkoihisi perustuva riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden sisällä. Testi on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Itä-Suomen yliopiston CAIDE-tutkimuksessa 39–64-vuotiaille ja se on sittemmin myös saanut laajan kansainvälisen tunnustuksen sekä poikinut paljon jatkotutkimuksia eri maissa. Lue lisää THL:n sivuilta.
Voit tehdä testin katsomalla oheisesta kuvasta kysymykset ja kirjoittamalla itsellesi ylös vastauksiasi vastaavan pistemäärä. Laske lopuksi pisteesi yhteen ja katso alemman kuvan taulukosta pistemääräsi osoittama muistisairauden riskitaso. Voit tehdä testin myös sähköisesti Diabetesliiton sivuilla, jossa pääset testaamaan myös riskisi sydän- ja verisuonisairauksille sekä diabetekselle.
Muistisairauden riski kasvaa iän myötä, siksi ikävuodet nostavat riskipisteitä. Miehet saavat yhden riskipisteen enemmän kuin naiset. Koulutustaso vaikuttaa sairastumisriskiin myös siten, että korkeampi koulutus suojaa sairastumiselta.
Sydän- ja verisuonisairaudet kasvattavat muistisairauteen sairastumisen riskiä, siksi ne pitääkin hoitaa hyvin. Korkea verenpaineen yläpaine, yli 140 mmHg, ja korkea kokonaiskolesteroli, yli 6,5 mmol/L, ovat aivoterveyttä rapauttavia tekijöitä. Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa merkittävä rooli on elämäntavoilla samoin kuin muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.
Ylipaino lisää monien kansansairauksien riskiä, myös muistisairauden. Painoindeksin raja-arvo, yli 30 kg/m², kertoo milloin ylipainoa niin paljon, että riski kasvaa. Painoindeksi (BMI) lasketaan henkilön pituuden ja painon perusteella kaavalla BMI = paino (kg) / pituus² (m²). Helpointa on käyttää valmista laskuria, jonka löydät esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjastosta. Kannatta kuitenkin huomioida, että hyvin iäkkäille ihmisille laihduttaminen on suositeltavaa ainoastaan lääkärin määräyksestä ja terveydenhuollon seurannassa.
Aktiivinen liikkuminen ja liikunnan harrastaminen pitävät yllä aivoterveyttä, liikkumattomuus puolestaan lisää riskiä sairastua muistisairauteen. Liikuntaa on myös päivittäinen hyötyliikunta, niin siivoaminen, puutarhatyöt kuin kaupassa käyminen kävellen tai pyörällä. Tärkeintä, että liikuntaa tulee riittävästi, vähintään 30 minuuttia päivittäin, ja että istumista sekä muuta paikallaan oloa tauotetaan riittävän usein nousemalla ylös ja liikkumalla.
Testi on kehitetty THL:n ja Itä-Suomen yliopiston CAIDE-tutkimuksessa 39–64-vuotiaille.
Säännöllinen liikunta, riittävä uni, ihmissuhteet, sydänystävällinen ruoka, perussairauksien hyvä hoito ja aivojen haastaminen tukevat muistiterveyttä.
Aistivajeiden, suun ja masennuksen hoitaminen sekä pään vammoilta suojautuminen, kulttuuri osana arkea ja päihteettömyys suojaavat muistisairauksilta.
Hyvät ja terveelliset elintavat voivat ehkäistä tai siirtää muistisairauden alkamista. Verenpaineen ja kolesterolin seuraaminen ovat mittareita, jotka antavat suuntaviittoja siitä, onko elintavoissa vielä korjattavaa. Kiinnittämällä huomiota sydänystävälliseen ruokavalioon, riittävään liikuntaan sekä laadukkaaseen uneen voidaan pienilläkin muutoksilla saada suuria terveysvaikutuksia aikaan.
Liikunnasta saadaan terveyshyötyjä erityisesti silloin, kun yhdistetään sekä lihaskunto- että kestävyysharjoittelua ja liikunta on riittävän haastavaa ja koko ajan voimakkuudeltaan kasvavaa. Aivoterveyden kannalta huomiota kannattaa kiinnittää myös mielen hyvinvointiin, sillä stressi ja masennus vähentävät elämänlaatua, joka näkyy myös muistisairauden riskitekijänä.
Sosiaaliset suhteet ja mielekäs yhdessä tekeminen hellivät aivoja, sillä aivotkin kaipaavat seuraa! Oman lempimusiikin kuuntelu 20 minuuttia päivittäin toimii jopa aivojen rakennetta muokkaavana ”lääkkeenä” muistille. Myös kaikki muu kulttuurin harrastaminen niin toteuttajana kuin yleisönäkin tukee aivojen hyvinvointia.
Aivojen haastaminen, uuden opettelu ja keskittyminen yhteen asiaan kerralla pitävät huolen siitä, että aivot pysyvät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Uuden opettelu onnistuu yleensä parhaiten, jos asiaan tai taitoon on jokin omakohtainen kiinnostua. Käsityöt, lukeminen, kielten opiskelu, lauta-, kortti ja tietokonepelit, sanaristikot ja sudokut ovat tutuimpia tapoja haastaa aivoja, mutta keinoja on vaikka kuinka paljon!
Rentoutuminen ja levollinen riittävä uni ovat aivojen kannalta yhtä tärkeitä kuin aktiivisuus. Säännöllinen ruokailurytmi, riittävä päivänvalo ja liikunta sekä muu toiminta päiväaikaan tukevat hyvää yöunta.
FINGER-tutkimuksessa kaksi vuotta kestäneeseen elintapaohjaukseen osallistui 60-77-vuotiaita henkilöitä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Elintapaohjaus sisälsi ravitsemusohjusta, liikuntaharjoittelua, muistitoimintojen harjoittelua ja tehostetun sydän- ja verisuonisairauksien riskin hoidon. Osallistujia seurattiin yhdeksän vuoden ajan ja todettiin, että opitut elintapojen muutokset säilyivät useamman vuoden eteenpäin, eikä ikääntymiseen liittyvää toimintakykyä heikentävää haurastumista tapahtunut yhtä paljon kuin verrokkiryhmällä. ”Elintapaohjaukseen osallistuminen vähentää vanhuuteen liittyvää haurastumista iäkkäillä henkilöillä vielä useita vuosia ohjauksen jälkeen” todetaan THL:n julkaisussa, jonka voit lukea täältä: Ikääntyvien elintapaohjaus parantaa terveyttä vuosien ajan – THL
Muistijälki-hanke kokoaa yhteen Kanta-Hämeen aivoterveyden edistämisen ja elintapaohjauksen osaajat niin hyvinvointialueelta, kunnista kuin järjestöistä ja seuroistakin. Hankkeessa osaajat ja toteuttajat tuodaan yhteen, järjestetään perehdytystä ja koulutusta sekä jaetaan hyviä käytäntöjä maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti.
Löytävän työn mallina hankkeessa kokeillaan Ikäpolku-tilaisuuksia, joissa jaetaan tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa omaan terveyteen ja ennakoida ikääntymisen tuomia muutoksia elämässä laajemmin. Ikäpolku-tilaisuuteen kutsutaan henkilökohtaisella kutsulla ja sieltä on mahdollista saada omien tarpeiden mukaista ohjausta eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuntien kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, järjestöjen ja seurojen toimintaan sekä elintapaohjaukseen.
Osaksi palvelupolkua kehitetään elintapaohjauksen ryhmävalmennusta toteutettavaksi kunkin paikkakunnan toimijoiden yhteistyönä. Elintapaohjaukseen ohjataan niitä 65–75-vuotiaita kantahämäläisiä, joilla todetaan FINGER-mallin mukaisen muistisairauksien riskitestin perusteella kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Intensiivisen useita elämän osa-alueita huomioivan elintapaohjauksen on todettu ennaltaehkäisevän muistisairauksia tehokkaasti.